Olen puoliammattilainen muusikko (vain siksi, että ihmiset ovat riittävän anteliaita maksamaan minulle esiintymisestä toisinaan - ei suurten kykyjen takia ) ja osaan soittaa kitaraa tarpeeksi hyvin seuratakseni laulaani ja soittaessani vähän näppäimistöllä (piano).
Minua ovat aina kiehtoneet rummut - varsinkin rumpusetti tai -sarja, joka koostuu potkurummusta ja korkista hatusta ja monista muista tikkuilla tai harjoilla soitetuista rummuista.
Jos opin koskaan soittamaan settejä, se on lisättävä live-rumpukappaleita alkuperäisten kappaleideni tallenteisiin, jotka tuotan kotona "äänitysstudiossa". Luulen, että live-rummut antavat kappaleelle luonnollisemman luonnollisen "live" -tunnelman kuin digitaalisesti syntetisoidut rumpuraidat.
Olen kokeillut pelata täyssarjaa aiemmin. Minulla ei ole paljon ongelmia kahden erillisen lyönnin kanssa, jotka pelaavat vain kepeillä (tai käsillä djembe, cajone tai bongot), mutta kun yritän lisätä potkurirummun ja korkean hatun sekoitukseen, jotain menee pieleen. aivot ja en näytä saavan molempia käsiä ja molempia jalkoja minkäänlaisella synkronoinnin tai koordinaation näkökulmasta.
Tyttäreni (joka oli tuolloin cheerleader) osti itselleen rumpusetin ja pystyi heti soittamaan täydellisessä koordinoinnissa käyttäen molempia käsiä ja molempia jalkoja ilman oppitunteja ja hyvin vähän harjoittelua. Kun hän näytti minulle, kuinka helppoa se oli, hän purki sarjan ja myi sen e-bay: ssä. Huolimatta siitä, että hänestä tuli nopeasti taitava rumpali, hän ei ole koskaan soittanut rumpuja uudestaan.
Kysymykseni kuuluu siis, onko joillakin ihmisillä syntynyt luontainen kyky pitää rytmi molemmilla käsillä ja molemmilla jaloilla samanaikaisesti, ja siksi heillä on kyky pelata täyttä rumpusettiä? Jos minulla ei ole Jumalan antamaa rytmitajua, voinko kehittää sitä harjoittelun ja oppituntien avulla - siihen pisteeseen, että voisin pelata täydellistä sarjaa tehokkaasti, vai veisikö tämä paljon aikaa, energiaa ja vaivaa (tai jopa on mahdotonta ilmeisten rytmisten haasteideni vuoksi)?
Kaikesta huolimatta kitaransoitto ei tullut minulle luonnollisesti tai helppoa. Minun täytyi työskennellä sen kanssa paljon kovemmin kuin useimmat kitaransoittokaverini myöntävät.